Kesälaidunkausi on parhaimmillaan: laitumet rehottavat heinää pitkälle yli polvien, aurinko laskee tuskin ollenkaan ja hevoset huiskivat itikoita. Jopa merituuli on rauhoittunut ja vesi kimmeltää kauempaa tyynenä. Ratsastuskoulun tallit huokuvat hiljaisuutta. Hoitajat ovat jo pesseet karsinoiden seinät, kaikki on valmiina kesän leiriläisiä varten. Laidunkausi ei suinkaan tarkoita lomaa henkilökunnalle – me paiskimme töitä toimiston puolella pitkälle iltaan. On perustettava syyskauden ryhmät, mainostettava tunteja ja mikä oleellisinta, päätettävä ensi kauden tuntihevosten kokoonpano. Sen luulisi olevan helppo tehtävä, sillä Kuuvuoren ratsastuskeskuksessa hevosia riittää, mistä valita. No, ei se ole! On mietittävä millaiset hevoset toimivat yhdessä, millaisia tunteja ne voivat tehdä ja mikä nyt ei taas sopinutkaan sille ja tälle tunnille. Tulisiko tuolle ponille liikaa työmäärää, entä saisiko vähän villimpi poni viikkotunteja kasaan laisinkaan?
Näiden kysymysten lisäksi vastassa oli vaikeita päätöksiä. Tänä aamuna päätösten tekeminen helpottui ikävän sattumuksen johdosta. Esteopemme Jonas Åbergin kirjava ruuna Rolle liukastui tarhassaan ja mursi etusensa, jonka takia eläinlääkäri kutsuttiin välittömästi paikalle. Harkinnan jälkeen päätimme päästää kaksi jo iäkkäämpää tuntihevostamme Rollen matkaan. Jo 22 kunnioitettavaan ikävuoteen ehtinyt Martta (sekin kirjava, liekö tässä jokin kirous?) oli koko talven kärsinyt hammasvaivoista. Iän myötä tällaisia vaivoja vaan tulee, eikä niille voi mitään. Lopulta katsoimme parhaaksi päästää Martan säryistään. Myös Clara-poni lähti samalle matkalle, kimon jalkavaivat kun eivät ottaneet parantuakseen.