Grand Visions

Mission impossible? Ehkä, mutta taidan olla tunnettu yllytyshulluudesta! Gradyssa vain on sitä jotain: se on valtavan suuri ja ryhdikäs macho-ori, joka kuitenkin laskee turpansa käsiisi ja hörisee innostunut katse silmissään aina kun kävelet sen tarhan tai karsinan ohi. Grady rakastaa tarkkailla tallipihan elämää ja käytävällä kulkevia ihmisiä, eikä taatusti jätä hörähtelemättä kenellekään.

Oriiksi Grady on ystävällinen ja säyseä, mutta kyllä sen kanssa saa tarkkana silti olla. Rajat meinaavat unohtua ”villilapselta”, ja etenkin käytävällä seisominen ja odottelu on osoittautunut harmaalle oriille erityisen hankalaksi. Etenkin jos Grady ei pääse näkemään kaikkea ympärillään tapahtuvaa, se hermostuu alta aikayksikön. Puoliverinen ei juuri välitä hoitotoimenpiteistä, se ei erityisemmin nauti harjailusta muttei myöskään vastustele sitä. Suitsiessa Gradylla on ärsyttävä tapa kiskaista päänsä ylös välttääkseen kuolaimet.

Toiminnan mies Grady nauttii suuresti päästessään kunnolla työntouhuun. Se on kärsimätön maankuopija selkäännoustessa eikä malta kävellä rauhassa alkukäyntejä. Grady ei oikein ymmärrä pitkin ohjin kävelyä tai ylipäänsä kentällä päämäärätöntä pööpöilyä. Se haluaa tehdä töitä! Jos yrität vain kävellä ohjat pitkinä, Grady ottaa raviaskeleita tai rupeaa omatoimisesti tarjoamaan sulkuja, perutuuksia tai väistöjä. Työnarkomaaniksikin naureskeltu ori työskentelee mielellään ja innostuu ratsastajan pyytäessä siltä aivosoluja haastavia juttuja. Toisaalta junnaavat toistot kyllästyttävät sen nopeasti, eikä se silloin kaihda sikailua. Oriin hyvin tunteva huomaa päänheiluttelut ja tarjoaa sille uutta pähkinää purtavaksi – tuntemattomat ratsastajat saavat osakseen kiukkuisia sivuloikkia ja puolittaisia pystyynnousemisia.

Esteillä Grady on elementissään. Se omaa ison, upeasti pyörivän laukan, jota on verrattain helppo kontrolloida ja sovittaa pieniinkin väleihin. Teknisissä tehtävissä Grady loistaa, ei vielä niinkään korkeuden noustessa. Gradyn terävä-älyisyys ja nokkela reaktiivisuus pääsevät kunnolla käyttöön, kun orin eteen laitetaan haastavia teknisiä ratoja. Kimo ei kyttää minkäänlaisia esteitä, edes useimmille hevosille väristyksiä aiheuttavia vesimattoja.

Maastossa Gradyn itsevarmuus ja ”mennään vaikka läpi harmaan kiven”-asenne kostautuu aina välillä. Ori ei juurikaan varo vaan hyppää hyvinkin suurella itsevarmuudella kummallisimmistakin paikoista, ja sitten keräilläänkin tasapainoa kasaan.