Kipakka neiti Näpsä

Lara on ehkä yksi viisaimmista poneista, joiden kanssa olen koskaan ollut tekemisissä – niin hyvässä kuin pahassakin. Lara tasan tarkkaan tietää, kuka on tosissaan ja kenen kanssa voi ottaa vähän löysemmin rantein. Tamma myös tunnistaa ne tyypit, joita se voi vetää höplästä mennen tullen! Ovela ponitamma nauttii hoitajansa ärsyttämisestä karkureissuilla kuin vaikkapa astumalla hoitajan huomaamatta tämän kengän kärjen päälle siten, että jalka irtoaa kengästä hänen lähtiessä liikkeelle. Fiksu neitokainen osaa avata solmut ja yksi sen lempimetkuista on avata hoitajan tennarinnarut. Jos taskuissa on tavaraa, katoavat ne mystisesti naapurikarsinan puolelle… Laran erityispiirre on sen taipumus hermostua ja kiihkoilla milloin mistäkin. Sen temperamenttisuus ja rivakat reaktiot nousevat esiin joskus ihan arkisistakin jutuista, kuten väärästä tarhaanvientijärjestyksestä, autosta joka ei ollut tuossa eilen tai ratsastajan vaihdoksesta. Lara on todellinen yhden ihmisen hevonen, joka rakastaa rutiineja ja tavallista arkea.

Laran askellajit ovat melko vaatimattomat, eivät kovin näyttäviä taikka erityisen mukavia satulaankaan. Ravista saa pienellä työllä seiskan tai kasin, mutta laukka tuppaa väkisinkin jäämään sinne kutosen luokkaan, teki sitten kuinka paljon töitä sen eteen tahansa. Lara ei ole kovin ketterä (lue: se kompastelee omiin jalkoihinsa jatkuvasti), joten alkutunnista meno on yhtä kompastelua toisensa perään. Etenkin ensimmäiset kevyet ravit ovat melkoista rämpimistä! Lara on kuitenkin juuri sopivan herkkä avuille, ei mikään raketti muttei myöskään eteenpäinjuntattavaa mallia. Tamma on äärettömän fiksu, joten sen kanssa treenit sujuvat omalla painollaan, kunhan yhteinen sävel temperamenttisen neitokaisen kanssa vaan ensin löytyy. Laralla on hulppea kokoamiskyky ja satulaan oikein tuntee, kuinka selkä lähtee nousemaan!

Liekö syynä lievä tasapainonpuute tai hieman koheltava laukka, Laralla on tapana kiihdytellä esteillä kuin päätön kana estekorkeuden noustessa vähänkään. Tamma tuntuu suorastaan panikoivan, ja itsevarmuuden murentuessa pienestäkin kolahduksesta se todennäköisimmin kieltää seuraavalle esteelle. Esteillä Lara onkin melko rasittava treenikaveri, sillä pikkuneitokaisella menee herkästi tunteisiin ja sitten kun palko on vedetty hengityselimiin, ei mistään enää tulekaan mitään. Lara vain yksinkertaisesti kieltäytyy hyppäämästä tai laukkaamasta enää askeltakaan, se osoittaa mieltään nousemalla puolittain takasille ja pomppimalla paikoillaan. Laralla on harmillisen olematon hyppytekniikka, joten sen kanssa saa todella aloittaa joka kerta ruohonjuuritasolta, mikäli mielii päästä yhdenkään tikun yli onnellisesti.

Lara on rohkea maastoponi, vaikkei varmajalkaiseksi sitä voisikaan kukaan tervejärkinen mennä sanomaan.