Muumin isä, Derlwen Magic, on meikäläisen lempihevonen, oikea mammanmussukka ja jokapaikan höylä. Möykyn kanssa ollaan kierretty jos jonkunlaista kissanristiäistä, muun muassa Auburnin Kalla Cupeissa ollaan näytetty puoliverikanssaratsukoille närhen munat! Derlwen Magic on juuri sellainen kuin mielikuva welsh cobista onkin: ryhdikäs, hyvärakenteinen suoritusponi. Möykky on RMP:n ensiarvostelussa huiman neljän tähden arvoinen, eikä kyllä ole päivääkään jona ori ei laatuaan näyttäisi. Tällaisia poneja on vain harvassa!

Möykyn isä Nedian Papillon oli Irlannissa syntynyt ja vaikuttanut monitoimiponiori. Se kilpaili niin koulu-, este- kuin show-näyttelykehissäkin hienolla menestyksellä. Kaunis tummanrautias cob-ori oli ilo silmälle, eikä ihme, että se kantakirjattiinkin ykköspalkinnolle. Jalostukseen se ei valitettavasti ehtinyt jättää aivan toivotunlaista jälkeä, sillä ori menehtyi varsin nuorena, vasta 9-vuotiaana, pahaan ähkyyn.

Nedian Philip (iii) oli melko pienikokoiseksi jäänyt maksanrautias ori, jonka meriitit jäivät lähinnä näyttelykehiin. Se oli kovin pidetty, moitteettomalla rakenteella varustettu ori, joka tosin käytöksellään ei olisi pärjännyt eskarilaisille. Nedian Philip oli todella voimakastahtoinen, hurjaluonteinen ori, jonka pitelemiseen tarvittiin puoliarmeijaa. No ei nyt sentään, mutta helpompiakin tapauksia on nähty. Ei mikään ihme, ettei Nedian Philip nauttinut järin suurta kannatusta tammanomistajien riveissä.

Peperonmanian (iie) omistajaan hurjaluontoinen Philip kuitenkin teki vaikutuksen – olihan tamma itse melko vaatimaton ja mitäänsanomaton luonteeltaan, oikea pullaponi. Sen ura kilparatsuna ei oikein ollut ottanut tuulta alleen lukuisista yrityksistä huolimatta, ja lopulta tamman omistaja päätti sen olevan yksinkertaisesti aivan liian nössö ja kilpailuhengetön pärjätäkseen harjoituskilpailuja kummemmissa mittelöissä. Onneksi Peperonmanian rakenne oli kiitettävä ja se tiinehtyi helposti, joten tamma löysi uuden uran siitostammana. Se ehtikin varsoa huikeat yhdeksän kertaa ennen kuin kuoli omalla laitumellaan vanhuuteen.

Möykyn emä Derlwen Liptonella oli kuvankaunis, herttainen pikkutamma. Rautiaalla oli säkäkorkeutta ainoastaan 145 senttiä, mutta sydäntä senkin edestä. Derlwen Liptonella kilpaili kenttäratsastuksessa nuoren tytön ensihevosena, suurella kärsivällisyydellä ja määrätietoisuudella. Oli kuin Derlwen Liptonella olisi tehty pikkutytön unelmaksi! Tämän tytön unelma sai jatko-osan, kun Derlwen Liptonella tiinehtyi ensiyrittämällä Nedian Papillonista ja varsoi kotitallillaan Derlwen Magickin.

Liptus III (eii) oli näyttävä, tummanpunarautias cob-ori, jossa oli hyvin paljon samaa näköä kuin meidän Möykyssä. Ori syntyi ja asui koko ikänsä samalla nummella Derlwenien perheessä. Se oli lähinnä perheen isän harrastuskaveri, yhdessä he kokeilivat siipiään niin valjakkoajossa kuin hunter-lajeissa.

Vaaleanrautias Misscorough Nemesis oli verrattain pienikokoinen, lähinnä kenttäratsastuksessa kilpaillut tamma. Se hankittiin Derlwenien perheenäidille ratsuksi edellisen menehdyttyä äkisti murtuneen jalan takia. Valitettavasti sama kohtalo odotti Misscorough Nemesistäkin, sekin jouduttiin lopettamaan laitumelle ennenaikaisesti. Derlwenit ehtivät kuitenkin varsottaa sen kerran, ja Lipton kasvoikin yhdessä perheen ensimmäisen tyttären kanssa.

Muumin emä, Missway’s Lacrimosa, puolestaan tuli omistukseeni puolivahingossa. Se on kaunis kuin karamelli, fiksu ja filmaattinen todellakin! Tamman kilpaura on vielä vaiheessa, RMP:ssä se on palkittu kolmella tähdellä.