Celebmentia Ree

Asiaa toki helpottaisi, jos Sellerin kanssa olisi kiva tehdä töitä. Tamma on luonteeltaan oikea pentele, musta vihulainen, jonka elämäntehtävä tuntuu olevan tallityöntekijöiden kiusaaminen, ainakin jos heiltä kysytään. Sellerin karsinaa koristaa lukuisat STOP! VARO! ja ÄLÄ TULE LÄHEMMÄS!-kyltit. Oikeastaan musta kaunottareni on vain kovin reviiritietoinen, eikä arvosta yhtään jos Hänen Valtakuntaansa joku yrittää tupata. Ehei, Sellerin karsinaa (tai tarhaa) lähestyessä pitää vihellellä ja tehdä aikeensa selviksi, tamma äkkiä riimunvarteen ja poistumisliike takavasemmalle. Kun Sellerin hoitaa pesupaikalla tai käytävällä, mitään ongelmaa ei ole. Sen voi hoitaa vaikka vapaana pihamaalla tai ratsastuskoulun ponitallin hoitopuomilla, mutta auta armias jos yrität lähestyä sitä karsinassa harja kädessä. Selleri käy päälle, varoittamatta, ja säälimättä ketään hampailtaan.

Hermoheikko neitokainen ei oikein siedä muita hevosiakaan, joten Hänen Arvokkuutensa tarhailee yksin, maastoilee yksin ja mahdollisuuksien mukaan treenaakin yksin. Kisoihin ja valmennuksiin häntää laitetaan koristamaan iso punainen rusetti, sillä musta tamma keulii ja teutaroi muiden hevosten ohittaessa sen liian läheltä. Käsihevosalueella se potkii etusilla, jos toiset tulevat liian liki. Sellerin kanssa yleensä pyritäänkin löytämään rauhallisempi paikka kävelytellä, mikäli kisajärjestejältä sellainen vain onnistuu. Verkassa Selleri tarvitsee todella paljon virikettä ratsastajalta, ja toisinaan koko touhu korvataan maastoilemalla kisa-alueen liepeillä.

Yllättävää kyllä, Selleri on ratsastajalleen nöyrä ja yritteliäs, kunhan ympäristöltään kykenee keskittymään olennaiseen. Selleri on viimeisen päälle treenattu ja koulutettu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan (hei, laitappa asiasta mitään tietämätön kenttäratsastaja asialle – todellakin kaikki ammattilaiset koluttu läpi), joten sillä ratsastaminen parhaimmillaan on todellinen ilo. Selleri vastaa hyvinkin pieniin apuihin, muttei toisaalta menetä päreitään pienestä epävarmuudesta. Selleri on voimakas ja iso ratsu, joten vetokilpailuun sen kanssa ei kannata lähteä. Huonoimmillaan Selleri osaakin olla todellinen sikapossu.

Voisi kuvitella että tällainen sähikäinen kiitäisi maneesin halki parissa nanosekunnissa. No, ei meidän Selleri. Selleri on varsin verkkainen ja sitä saa ihan tosissaan ratsastaa pohkeen eteen. Jos selässä vain matkustelee, matkustelee tammakin uran halki jalkojaan juuri nostelematta. Celen käynnistä ei voi sanoa hyvällä omalla tunnolla kehun puolikastakaan. Lyhytkaulaista tynnyritammaa on käytännössä mahdoton ratsastaa kauniiksi käynnissä. Raviosuuteen panostammekin aina kaikki paukut, sillä ruotsinpuoliverisen laukkakaan ei ole sieltä parhaimmasta päästä. Ravissa Selleriä pääsee sentään työstämään jo paljon tehokkaammin. Löytyy sitä kuuluisaa jousta!

Esteillä Selleri on melko lähellä täyskatastrofia. Sillä ei ole ollenkaan hyppytekniikkaa, ja se vähä mitä löytyy, pääsee vain harvoin esiin. Selleri nimittäin stressaantuu valtavasti vain esteitä kentällä nähdeessäänkään, eikä mistään tule mitään jos sillä pääsee menemään kuppi nurin.